RIAn harjoitteluselvitys 2022

Hung Pham (hung.pham​ a ria.fi), 28.12.2022

Suurin osa löysi harjoittelupaikan helposti ja harjoittelu koettiin hyödylliseksi

RIA toteutti syksyllä 2022 vuosittaisen rakennusalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitteluselvityksen. Harjoitteluselvitys toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin RIAn opiskelijajäsenille.

Kyselyllä kerättiin ajankohtaista tietoa harjoittelu- ja kesätyön palkkauksesta sekä kokemuksia työnhausta ja harjoittelun ohjauksesta. Kyselyyn vastasivat opiskelijat kaikista ikäluokista, opintojen eri vaiheista ja oppilaitoksista ympäri Suomea.

Vuoden 2022 harjoitteluselvityksen tulosten avulla RIA antaa tulevan vuoden palkkasuositukset.  

RIA-opiskelijoiden työllistyminen ja palkkaus kesällä 2022 

Kyselyyn vastanneet opiskelijat työllistyivät erittäin hyvin kesän 2022 aikana. Vastanneiden 137 rakennusalan ammattikorkeakouluopiskelijan mediaanipalkka oli 2300 euroa kuukaudessa.

Palkkatasa-arvon kehitys jatkui positiivisena, sillä kyselyn perusteella tänä kesänä sukupuolten välinen palkkaero kuukausipalkoissa oli olematon. Tuntipalkoissa ero kuitenkin näkyi miesopiskelijoiden ansaitessa mediaanina 13,46 euroa / tunti ja naisopiskelijat 12,70 euroa / tunti. Miesopiskelijat saivat alan töitä myös hiukan helpommin kuin naisopiskelijat.

Pääkaupunkiseudulla harjoittelu- tai kesätyötä tehneet olivat ansainneet keskimäärin 200 euroa kuukaudessa enemmän kuin muualla Suomessa työskennelleet. Paikkakunnan lisäksi suurimmat palkkaerot selittyivät kuitenkin sukupuolen sijaan toimenkuvalla, työtehtävien vaativuudella sekä vastuulla.

Nimellispalkat kasvoivat kaikissa opintovaiheissa olevilla opiskelijoilla vuoteen 2021 verrattuna. Keskimäärin rakennusinsinööri, -arkkitehti ja -mestariopiskelija ansaitsi kesällä 2022 5 % enemmän kuin kesällä 2021. Tosin inflaation ollessa tällä hetkellä 9 %:n lukemissa voidaan todeta reaalipalkkojen heikenneen noin 4–5 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Harjoitteluajan palkkataso tasaista eri vuosikurssien välillä 

RIAn näkemys on, että harjoittelusta tulee aina maksaa palkkaa opiskelijoille. Vain muutama vastaaja kertoi harjoittelunsa olleen palkaton. 

Opintojen aloitusvuosi Tuntipalkkalaisten ka. Kuukausipalkkalaisten ka. 
2021 12,54 €/h 2 125 € 
2020
12,19 €/h
2 300 €
2019 
13,95 €/h
2 417 €

 

Vastausraportti

Vastanneista naisia oli 57 % ja miehiä 43 % ja he olivat iältään 20–25-vuotiaita (41 %) ja yli 25-vuotiaita (59 %). Vastaajista 28 % oli aloittanut opintonsa vuonna 2021, 34 % vuonna 2020 ja 31 % vuonna 2019. Loput vastanneista olivat aloittaneet opintonsa vuonna 2018 tai aiemmin.

Rakennusinsinööri (AMK)- opiskelijoita vastanneista oli 65 %, rakennusarkkitehti (AMK)- opiskelijoita 25 % ja rakennusmestari (AMK)- opiskelijoita 10 prosenttia.

Vastanneet opiskelijat edustavat kaikkia alan ammattikorkeakouluja.  Eniten vastanneita oli Metropolia ammattikorkeakoulusta (20 %), TAMK:sta (25 %), OAMK:sta (14 %) ja Turun AMK:sta (8 %).

Suurin osa löysi harjoittelupaikan helposti, rakennusliike yleisin harjoittelupaikka

Harjoittelupaikan löysi helposti 58 %, neljännekselle (26 %) harjoittelupaikan löytäminen oli kovan työn takana.

  • ”Olin ajoissa liikenteessä ja se tuotti tuloksen.” (Työnjohto, kunta tai kuntayhtymä) 
  • ”Hakemuksia vaan riittävästi liikkeelle, sellaisiin paikkoihin mikä itseä oikeasti kiinnostaa.” (Suunnittelu, insinööri-, arkkitehti- tai konsulttiyritys) 
  • ”Kaikilla ei ole läheskään yhtä helppoa löytää töitä. Minun työnantajani kuuli kaveriltaan, että tällainen opiskelija tarvitsee töitä ja soitti minulle, että tulisitko huomenna töihin.” (Suunnittelu, insinööri-, arkkitehti- tai konsulttiyritys) 

Rakennusliike oli suosituin harjoittelupaikka (49 %). Insinööri-, suunnittelu- tai arkkitehtitoimistossa harjoittelun suoritti noin neljännes vastaajista (23 %). Seuraavaksi yleisemmät harjoittelupaikat olivat kunta tai kuntayhtymä (5 %) ja tuotantolaitos (4 %).

Kuva1


Vastanneista 33 % suoritti työnjohtoharjoittelua, 18 % harjoittelijoista haalariharjoittelua ja viidennes (20 %) suunnittelutyöhön liittyvää harjoittelua. Loput harjoittelusta koskivat valvontaa, kuntotarkastusta ja muuta työmaainsinööriharjoittelua.

Harjoittelu koettiin hyödylliseksi, mutta ohjausta toivottiin kehitettävän 

Vastaajista 82 % kokivat harjoittelun erittäin tai melko hyödylliseksi, vain 2 prosenttia vastaajista koki harjoittelun erittäin tai melko hyödyttömäksi.

  • ”Sain varmistettua vakituisen työpaikan kesän aikana.” (Suunnittelu, insinööri-, arkkitehti- tai konsulttiyritys) 
  • ”Harjoittelujen myötä työllistyin vakituiseen työsuhteeseen yritykseen jo opiskeluaikana.” (Suunnittelu, insinööri-, arkkitehti- tai konsulttiyritys) 
  • ”Harjoittelu oli antoisa ja sopiva ensimmäisen vuoden päätteeksi. Työpaikalla pääsi hyvin näkemään eri alojen ammattilaisten työtä, mm. rakennuskonsulttien, työnjohtajien, rakennusvalvojien ja lisäksi pääsi tutustumaan eri alojen työntekijöiden työnkuviin. Mielenkiintoinen ja tarpeellinen harjoittelu.” (Haalariharjoittelu/työmaatehtävät, rakennusliike)
  • ”Ohjaaja oli tosi mukava ja avulias ja auttoi aina tosi mielellään. En koskaan pelännyt kysyä häneltä apua. Varsinaisesti hän ei ohjaamalla ohjannut, vaan teimme hommia työparina.” (Työmaainsinööriharjoittelu, rakennusliike)
  • ”Ensimmäisenä kesänä oli hiukan vaikea saada paikkaa ja meinattiin laittaa pelkästään loppusiivoamaan.” (Haalariharjoittelu/työmaatehtävät, vuokratyöfirma) 
  • ”Hain yli 40 eri harjoittelupaikkaan eri rakennusalojen firmoihin kahtena eri vuotena, enkä ole päässyt yhteenkään haastatteluun ja lopulta sain suhteiden kautta paikan isosta talosta. Koen, että kokemattomana naisena ensimmäisen paikan saaminen on jopa liiankin haastavaa.” (Haalariharjoittelu/työmaatehtävät, rakennusliike)

Vastanneista 65 % kertoi harjoittelun olleen riittävän hyvin ohjattua ja 23 %:n mielestä se ei taas ollut. Kuitenkin jopa 32 % haalariharjoittelussa ja 35 % työnjohtoharjoittelussa olleista koki harjoittelun olleen puutteellisesti ohjattua.  

Kuva1
  • ”Suurimmaksi osaksi sain ammatillista ja hyvää ohjausta. Varsinaista ohjelmaa harjoittelua varten ei ollut.” (Haalariharjoittelu/työmaatehtävät, insinööri-, arkkitehti- tai konsulttiyritys) 
  • ”Tehtäviin perehdytettiin, aina neuvottiin kysyttäessä, työkaverit olivat todella ystävällisiä.” (Rakennussuunnittelua, insinööri-, arkkitehti- tai konsulttiyritys) 
  • ”Harjoittelun alussa sain kiitettävästi kaikilta työntekijöiltä ohjausta ja opastusta. Loppuvaiheessa olen saanut vastuuta mielestäni liikaa taitoihini nähden.” (Työnjohto, rakennusliike) 
  • ”Työssä oli paljon perehdytystä yritykseen ja yrityksen toimintatapoihin, joka oli hyvä. Työ itsessään oli todella omatoimista ja joissakin työtehtävissä olisi kaivannut tarkempaakin ohjaamista.” (Suunnittelu, insinööri-, arkkitehti- tai konsulttiyritys) 
  • ”Olen samaa mieltä siitä, että jokaisella harjoittelijalla tulisi olla nimetty ohjaaja ja sitä itsekin olisin kaivannut. Jos ei ole ketään nimetty, harva vapaaehtoisesti ryhtyy ohjaamaan ja ottaa harjoittelijan ylimääräiseksi ”taakaksi”.” (Työnjohto, rakennusliike) 

Vapaissa kommenteissa annettiin myös yleistä palautetta 

  • ”Edistäkää esimerkiksi työnantajille kohdistetun viestinnän kautta opiskelijaohjauksen merkitystä. Seuraavat harjoittelijat kiittäisivät varmasti, jos saisivat ohjausta.” (Työnjohto, rakennusliike) 
  • ”Harjoittelun anti on uran ja osaamisen kannalta elintärkeää. Se auttaa myös kiinnittymistä työmaailmaan ja opettaa toimimaan siellä.” (Työnjohto, rakennusliike)